29.3.2015

Don't hassel the peruna

Kyllä ei mieltä pahoiteta, kun perunaa on ruokana. Siitä tietää ikääntyvänsä. Oman ikäkauteni jengi on kasvanut perunalla niin, että pari vuosikymmentä meni pelkällä riisillä ja makaronilla ihan vaan siitä ilosta, ettei tarvinnut enää perunaa.


Vaan sitten tulee se ikä, jossa alkaa taas peruna kiinnostaa eikä makaroni enää maistu. Se on sopiva ikä kokeilla muutakin kuin keitettyä perunaa.

Hasselbackan perunat

2 kiinteää perunaa per syöjä
suolaa
valkopippuria
korppujauhoja
ruokaöljyä
parmesaania raasteena

Kuori perunat ja etsi uunivuoka, johon ne kaikki mahtuvat rinnakkain. Tiskaamisen näkökulmasta vuoan vuoraaminen leivinpaperilla ei ole ollenkaan huono idea.

Tee perunoihin tasaisin välimatkoin viiltoja niin, että mikään viilto ei mene pohjaan saakka. Mitä tiheämpään ja syvempään uskallat viillot tehdä, sitä paremmin peruna kypsyy. Mutta mitä syvemmät viillot teet ja etenkin, jos teet viillot kahteen suuntaan, sitä suurempi on vaara, että perunat leviävät uunissa ja tuloksena on uppopaistettua muusia.

Laita viillellyt perunat uunivuokaan ja valele ne ruokaöljyllä. Ripottele päälle suolaa ja valkopippuria ja hiero pintaan hiukan korppujauhoja. Paista noin 200-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Paiston aikana kannattaa perunoiden pintaan valella hiukan lisää öljyä pari kolme kertaa. Parmesaaniraaste lisätään perunoiden päälle noin 7 minuuttia ennen, kuin perunat ovat valmiita.

Niin, ohje sanoo jotta kiinteä pertsu. Kiinteää kokeiltuani ottaisin kyllä seuraavaksi kokeiluun jonkun jauhoisemman. Jauhoisempi varmasti vaatii sen, että perunat on ladottu tiiviisti rinta rinnan vuokaan, etteivät ne romahda ja luhistu kesken paiston.

2 kommenttia:

  1. Oma perunattomuuteni kesti vuodesta 1988 vuoteen 2012. Ainoa poikkeus oli ämceedounaldsin ranskalaiset. Syy syömättömyyteen oli a) kyllästyminen b) laaduton rekord-peruna, jota työnnettiin joka paikkaan. Oikeasti muita lajikkeita ei tuntunut olevan. Kun sitten vuonna 2012 jouduin etsimään perunalajikkeita, jotka maistuisivat syöpäsairaalle hoitojen aikana, niin löysin uudestaan perunan ja ne kymmenet lajikkeet, joita oli tullut rekordin tilalle. Nykyisin jos löydän tuntemattoman lajikkeen, on sitä pakko ostaa ja maistaa.

    VastaaPoista
  2. Omat suosikkini ovat vanhat kunnon puikulat, rosamundat ja siiklit. Isoisäni lapsenlapsi kun olen.

    Hirveän huonosti vaivaudun kokeilemaan mitään kummallisen nimisiä kaupan perunoita ja suurin kammoni on ne "yleisperunat", joista ei tiedä mihin ne sopii ja yleensähän eivät sovi sitten niin mihinkään. Sama homma kuin missä tahansa, puhuttiin sitten treeniliikkeistä, ripsiväreistä tai shampoista: mitä useampia asioita yritetään yhtä aikaa yhdellä jutulla tehdä, sitä varmemmin ei tee mitään niistä kunnolla.

    VastaaPoista