Meistä ei kumpikaan ole mitään erityisen kovatuloista sakkia ja kumpainenkin ponnistaa säälittävän kokoiselta pikkupaikkakunnalta, jossa varakkaimmat hankki väritelevision ja me muut, tavalliset kansalaiset käytiin soittamassa puhelut kerrostalon seinän viereen laitetusta puhelinkioskista. Minun entinen kotikuntani juhlii sitä, että kokonsa puolesta se juuri ja juuri välttää pakkoliitoksen naapurikaupunkiin. Toisen kotikunta on useimmiten mediassa yhtenä esimerkkinä kriisikunnista, joilla ei muuta vaihtoehtoa ole kuin toiseen kuntaan liittyä, mutta yksikään kunta ei sitä huoli.
Työväen juhliessa isolla kirkolla meillä savustettiin kirjolohta, valmistettiin skoonenperunoita ja korvattiin nakkien puute shampanjalla. Ruokapöytäkeskusteluista kiivain käytiin pääomatuloista, niiden verotuksesta ja pääomatuloveroista tehtävistä vähennyksistä sekä siitä, miten vähennyksiä on mahdollista jaksottaa ja millainen jaksottaminen on järkevää.
Hetken tunsin itseni yllättävän yläluokkaiseksi kotini lämmössä. Sitten tein havaintoja lähiympäristössä ja päädyin kumpparit jalassa ja roskikset kourassa pihalle.
Skoonenperunat
4 perunaa
1 - 2 sipulia
purkki kermaa
nokare voita
Kuori perunat ja pilko ne noin sentti kertaa sentti -paloiksi. Pilko sipulit karkeaksi pilkkeeksi. Ruskista perunoita pannulla voissa hetki. Kun perunoissa alkaa olla vaaleanruskeaa paistopintaa, lisää sipulipilke ja kääntele hetki. Lisää sitten kerma joukkoon ja anna hautua kannen alla, kunnes perunat ovat kypsiä. Mausta suolalla ja pippurilla. Tähän sopii myös kuivatut yrtit maustekaapista, kokeile vaikkapa kuivatulla persiljalla tai salvialla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti