Herkkusieni New York

Nyt se on kokeiltu: herkkusieni, joka on täytetty herneillä. Ei paha! Kokeilusuositus kaikille, jotka haluavat yllättää grillaavan, kolesterolinkaipuisen murusensa!

Homma on hyvin yksinkertaista ja voin sanoa, ettei herneitä tarvita ihan tolkutonta määrää. Herneitä ei mene niin paljoa, että niiden maku alkaisi hallita. Ja pekoni nyt pääsee aina oikeutetulle paikalleen.

Herkkusienet newyorkilaisittain

4 hyvin isoa herkkusientä
8 pekonisiivua
4 - 8 palkoa tuoreita herneitä
Koskenlaskijaa

Poista sienien kanta ja sullo sisään herneitä, mutta älä ihan täyteen. Tuppaa sitten Koskenlaskijaa ikään kuin tulpaksi, painele reippaasti peukalolla niin, että paketti on suhteellisen tiivis. Kääri sitten pari pekonisiivua ympärille ja käytä halutessasi hammastikkua koko paketin sulkemiseen. Grillaa kaikilta kanteilta, kunnes pekoni on mukavan rapeaa.

Suoraan sanoen, vaikka diggailenkin pekonia ihan huolella, nämä herneet kyllä keventävät sienisettiä juuri sopivasti. Melkein mieluummin näin kuin vanhalla tavalla, eli pelkällä Koskenlaskijalla ja pekonilla.

Oodi paahtuneelle paprikalle

Paahdettu paprika on ihana asia. Taidokas ystäväni saa sen tehtyä tavallisella uunillakin, mutta näin kesäaikaan grilli hoitaa homman ihan hetkessä meille tumpelommille. Paahdetun paprikan rinnalle kun grillaa vähän muutakin, on lopputuloksena tämän kesän ehdoton hittiherkku rivariranchilla.

Paprika-maissirelissi

1 - 2 punaista paprikaa
2 maissintähkää
reilu kasa tuoretta basilikaa
balsamicoa
oliiviöljyä
karkeaa ruokasuolaa

Grillaa paprikan kuoret mustiksi ja maisseihin väri. Kun paprika on mustaa, kääri se kelmuun ja anna olla muutama minuutti. Se auttaa saamaan kuoren irti vaivatta.

Leikkaa maissintähkistä maissit irti ja silppua basilika karkeaksi silpuksi. Poista paprikasta mustunut kuori ja leikkaa paprika paloiksi. Sekoita kaikki keskenään, lisää hiukan karkeaa ruokasuolaa, ripottele pari ruokalusikallista oliiviöljyä ja saman verran balsamicoa.

Tämä on mahtava makuelämys minkä tahansa grillisapuskan seuraksi ja tästä määrästä tulee sen verran, että muuta lisuketta ei välttämättä edes tarvitse. Jos grillaat lihaa, grillaa kuitenkin maissi ja paprika ensin. Relissin värkkääminen on helppoa, mutta värkkääminen vie hetken.

Miltä maistuu herkkusieni

Ja kuka keksi kutsua sitä herkuksi, koska itse taistelen edelleen löytääkseni tuosta kalman värisestä otuksesta jotain makua. Se mitätön maku, mikä siitä on irronnut, ei ihan ensimmäisenä saa mieleen herkkua, mutta alas on kuitenkin sienet saatu.

Yleensä pekonin avulla.

Myös musta Koskenlaskija auttaa.

Jossain olin näkevinäni vihjeen, että newyorkilaisittain laitettuna sieni olisi täytetty sekä juustolla että herneillä ja sitten paketoitu pekoniin. Sitä sitten seuraavaksi kokeilemaan.

Grillisienet

2 sientä per syöjä
mustaa Koskenlaskijaa
2 siivua pekonia per sieni

Irrota sienistä kanta ja laita reilusti Koskenlaskijaa tilalle. Kääräise komeus parilla pekonisiivulla siistiin pakettiin, kiinnitä tarvittaessa hammastikulla. Grillaa joka puolelta melko miedolla lämmöllä, vie noin 15 minuuttia.

Tahmea teriyakipossu grillistä

Tälle annan vahvan suosituksen, mutta ehdollisena: keittoliemen maustamisessa ei kannata säästellä. Kannattaa myös varata hammastikut lähistölle.

Grillattu teriyakiporsas

600 - 800 g luutonta porsaankylkeä
vettä
3 cm:n ja 2 cm:n palat inkivääriä
1 chili
2 rkl suolaa
2 rkl sokeria
sitruunamehua
1 dl soijakastiketta
1 dl miriniä

Laita kylki kattilaan ja lisää vettä niin, että liha on kauttaaltaan veden peitossa. Kuori ja paloittele 3 cm inkivääriä. Paloittele chili. Lisää inkivääri, chili, sokeri ja suola kattilaan ja keitä noin 2 tuntia. Anna lihan vetäytyä liemessä keiton jälkeen vielä puolisen tuntia.

Sillä aikaa voit tehdä kastikkeen. Kuori ja pilko inkivääri. Laita kattilaan soija, inkiväärit, mirin ja reilu loraus sitruunamehua. Keitä kasaan, kunnes kastiketta on jäljellä noin 1,5 dl.

Nosta liha liemestä ja leikkaa reippaiksi siivuiksi. Sivele siivuille kastiketta ja grillaa kuumassa grillissä hiukan rapeiksi. Tämä osuus on varsin nopea.

Kaupasta ei luutonta kylkeä löytynyt, ei sen puoleen luullistakaan. Tähän tarkoitukseen ribsit eivät ole paras mahdollinen, vaan homma kaipaa vähän paksumpaa lihapalaa. Tällä kertaa sen virkaa toimitti kassler, joka kypsyi niin, että siivujen tekeminen jätettiin suosiolla väliin.

Keittoliemi ei varsinaisesti antanut lihalle makua, joten ensi kerran kokeiluun liemeen on keksittävä jostain lisää makua. Mistä se keksitään on vielä keksimättä.

Jos se näyttää laihalle...

... se myös suurella todennäköisyydellä sitä on. Nimittäin ruokaohje. Annoin itseni hairahtua mansikoiden, mozzarellan ja salvian johdattelemana kuvittelemaan, että urkkalehden laihisohje voisi olla hyvä.

Ohjeessa oli lopulta monia kohtia, joiden olisi pitänyt varoittaa sumutorven lailla, mutta aurinko oli kai pehmittänyt pään.

Mozzarella-lihakääryleet

100 g mansikoita
200 g parsakaalia
4 ohutta naudan sisäfilepihviä
100 g mozzarellaa
tuoreita salvianlehtiä
pieniä uusia perunoita
hammastikkuja

Nuiji pihvit ohuiksi. Paloittele mozzarella, laita hiukan mozzarellaa kunkin pihvin päälle, laita päälle vielä muutama lehti salviaa ja kääri pihvit rulliksi. Sulje rullat hammastikuilla.

Pese ja puolita perunat ja pilko parsakaali. Laita ne folion sisälle, lisää hiukan suolaa ja pippuria ja kääri folio tiiviiksi nyytiksi. Puolita mansikat.

Kypsennä nyyttiä noin puoli tuntia grillillä. Kun nyytti alkaa valmistua, grillaa noin 10 minuuttia lihakääryleitä. Mausta lihakääryleet suolalla ja pippurilla ja tarjoile mansikat perunoiden ja parsakaalien kanssa.

Alkuperäisen ohjeen mukaan nämä olisi pitänyt tehdä uunissa. Iso virhe. Grillissä näihin tuli edes häivähdys makua. Yksi jäävuoren kokoinen varoitusmerkki on se, että mausteet lisätään vasta paistamisen jälkeen. Silloin suupalan mukana kitalakeen osuu ensimmäisenä mausteet ja loppu suupala ei maistu millekään. Let's face it, mozzarella ei ole mikään voimakkaan makuinen juusto.

Sisäfileen uhraaminen tämmöisiin kääryleisiin on hyvän raaka-aineen raiskausta. Sisäpaistista tehdyt pihvit riittävät mainiosti.

Vaikka mansikat olivat osasyyllinen tähän kokeiluun, jokin sai jättämään mansikat kaupan hyllylle. Ihan suoraan näin jälkiviisaana sanoen, eivät ne tätä olisivat pystyneet pelastaamaan. Ei tarvitse tehdä toiste. Älä sinäkään, ellet nauti mauttomasta ja ylihintaisesta ruuasta.

Ei mikään hullu hatuntekijä

Mutta hyvin mielikuvitukseton salaatinkasaaja. "Salaattiinhan voi laittaa ihan mitä vaan." Mutta aina sinne päätyy samat.

Ihan sama pätee grilliin. Tällä kertaa talouden molemmat aikuiset ylittivät itsensä ja kokeilivat jotain ihan uutta: broilerin koipinuijia. Joo, kuulen kuinka silmät nyt pyörivät, mutta sanalla sanoen, broilerilla on sama ongelma kuin pastalla: liian moni lounassyöttölä on pilannut hyvän raaka-aineen ja tehnyt siitä jotain, johon ei enää vapaa-ajalla kykene.

Nyylä pilkunviilaaja minussa korostaa nyt sanan broileri merkitystä. Broileri ei ole kana. Broilerin liha on mureaa ja valmistuu heti silmän välttäessä. Kana on sitkeää ja parasta pitkään muhivassa padassa.

Elitisti taloudessamme on tarkka lihastaan, oli kyse sitten mistä nappisilmästä tahansa. Hartaiden yritysen jälkeen on todettu, että paras broileri on koipinuija. Siinä lihan maku, syömisen helppous ja lihan määrä ja hinta verrattuna hukkaan on paras. Kakkosena tulee rintaleike. Ei siis ne ohuet, koneiden repimät fileriekaleet vaan se paksu, pullea, luun saattelema leike. Sen ainoa ongelma on paksuus, joka aiheuttaa optimaaliselle kypsyysasteelle amatöörikokin taidot ylittäviä haasteita ja jonka liha on kuivaa. Kolmosena tulee perinteinen koipireisi, jonka ehdoton etu on maukas liha (kiitos rasvan ja nahan), mutta suurena miinuksena lihan hankala saavutettavuus (vaatii reilusti nipertelyä, kun oikeasti on vaan nälkä) ja hukkaroippeen reilu osuus.

Siispä koipinuijat ja pallogrilli esiin, sytytyspiippu savuamaan ja töihin. Tai no. Ennakoi sen verran, että saat kintut marinadiin vähintään edellisenä päivänä. Nämä säihkysääret olivat marinadissa kaksi päivää eikä maku ollut mitenkään liian voimakas.

Grillatut broilerinkoivet ja piparminttukastike

1 paketti marinoimattomia broilerin koipinuijia
muutama oksa tuoretta timjamia
1 oksa tuoretta rosmariinia
3 - 5 rkl oliiviöljyä
suolaa

kastikkeeseen
1 dl piparminttumajoneesia (älä juutu tähän, tavallinen on ihan hyvä)
vajaa rkl valkoviinietikkaa
1 tl raastettua piparminttua
0,25 dl mehua
suolaa
mustapippuria
chipotle-tabascoa

Sekoita marinadiainekset eli timjami, rosmariini, öljy ja suola keskenään ja hiero koipinuijien pintaan. Anna marinoitua mausteissa jääkaapissa vähintään seuraavaan päivään. Grillaa koivet kypsiksi folion sisällä.

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Valmista tuli!

Tämä kastike sopisi mainiosti ihan salaatinkastikkeeksikin. Suhtauduin koko kotkotukseen vähän epäilyksellä, kun piparminttu on jäänyt itselleni etäiseksi, mutta suhtautumiseni lämpeni tämän myötä loskakeleistä melkein kesäisiin lukemiin.

Joo, mut mitä sen kanssa vol2

Grillisesonki tarkoittaa sitä, että ruuan rinnalle tehtävän lisukkeen problematiikka muuttaa luonnettaan. Se, mikä talvella oli vielä ihan ok, ei nyt oikein tahdo istua muuhun pöperöön ja kun kerran grilli on kuumana, tuntuu energian haaskaukselta lämmitellä hellaa. Kesällä ei kiinnosta uunia lämmittää ollenkaan, lämmintä on huushollissa muutenkin.

Tai no. Tänä vuonna ehkä ei.

Pätevä lisukelöytö on maissi.

Grilliraamatussa tätä sanotaan relissiksi, mutta minusta tämän ero tavalliseen salaattiin on kovin marginaalinen. Relissi tuo mieleeni reliikin ja se taas ei kuulosta ollenkaan hyvältä ajatukselta ruokapöydässä.

Maissisalaatti

1 paketti esikeitettyjä maissintähkiä (2 tähkää)
4 keskikokoista tuoretta tomaattia
1 puntti tuoretta korianteria
1 - 2 chiliä
suolaa
mustapippuria
juustokuminaa
sitruunamehua

Grillaa maissintähkiin grillissä hyvä väri ja maku. Anna jäähtyä hetken. Poista tomaateista puinen kantaosa ja siemenet ja kuutioi loput tomaatista pieniksi kuutioiksi. Pilko chili pieniksi paloiksi. Silppua korianteri karkeaksi silpuksi. Leikkaa veitsellä maisseista siemenet irti, murenna siemenet irti toisistaan. Sekoita kaikki keskenään, mausta ripauksella suolaa, mustapippurilla, juustokuminalla ja sitruunamehulla.

Tämä säilyy kohtalaisesti jääkaapissa seuraavaan päivään, mutta on valmistuspäivänä parhaimmillaan.

Pernodia ei muuten kannata yhdistää maitoon

Kuului toteamus ruokapöydän toiselta puolelta.

Pöydässä oli nimittäin juuri kokeilu, jossa lammas oli maustettu fenkolilla ja korianterinsiemenillä eikä mintulla sen paremmin kuin rosmariinillakaan.

En ymmärrä miksi näitä ohjeita edelleen ojennan kokeiltavaksi, kun joka kerta todetaan sama asia: pitkä marinointi olisi parempi. Mutta kokeiltu on nyt tämäkin.

Grillattu fenkolilammas

2 rkl mustapippuria

2 rkl suolaa

0,5 rkl korianterinsiemeniä

0,5 rkl fenkolinsiemeniä

0,5 kg lampaan lihaa

1 rkl oliiviöljyä

Sekoita mustapippuri, suola, jauhetut korianterinsiemenet ja rouhitut fenkolinsiemenet. Hiero oliiviöljy lihaan ja hiero mausteseos öljyttyyn lihaan. Grillaa liha kypsäksi.

Voit toki kokeilla tätä näinkin, mutta itse laittaisin kyllä suolaa ja pippuria enemmän sekä korianteria kaksinkertaisen määrän. Fenkoli kannattaa pitää ennallaan, se on melko voimakas maku.

Alkuperäinen ohje puhui lammasmedaljongeista, mutta suoraan sanoen meillä täällä ei kyllä ole kaupassa yleensä varsinaisesti varaa valita. Lampaan paahtopaisti ei tähän käy, joten vaihtoehdoksi jäi lampaan ulkofile. Joka muuten kypsyy grillissä nopeammin kuin kuvittelet.

Keittiöapulaisen vapaapäivä

Helppo tapa päästä keittiöhommissa vähällä on valita ohje, jossa alkoholilla on selvä rooli. Mitä vahvempi alkoholi, sitä varmemmin saa lepuuttaa väsynyttä persustaan sohvalla. Jaloviina, viski ja konjakki noin esimerkkeinä herättää aina kiinnostusta.

Viivi ja Wagner eli viskiribsit

n. 2 kg ribsejä tai 1 kg sian kylkeä luineen (jälkimmäinen on paksumpi ja lihaisampi)
1 rkl chiliä
1 rkl cayennepippuria
1 rkl paprikaa
1 rkl kanelia
suolaa
mustapippuria
tummaa sokeria
6 dl vettä
4 dl omenamehua
1 sipuli
1,5 dl viskiä
voita
reilu 2 dl ketsuppia
2 dl pilkottuja tomaatteja
0,5 dl viinietikkaa
0,5 dl worcestershirekastiketta
1,5 dl tummaa sokeria
suolaa
mustapippuria

Tämän voit tehdä päivää tai kahta aikaisemmin. Asettele kyljet syvään uunivuokaan. Sekoita mausteseos eli chili, cayennepippuri, paprika, kaneli, suola ja mustapippuri. Hiero mausteseos kylkien molemmille puolille. Ripottele kylkien päälle reilusti tummaa sokeria. Kiehauta vesi ja omenamehu ja kaada se kylkien päälle. Kylkien pitäisi lähestulkoon peittyä, kylkien pinnalle saa jäädä sokerikerros kuitenkin. Peitä vuoka foliolla ja paista n. 160 asteessa tunti. Alenna lämpöä sitten 125 asteeseen ja anna hautua kaksi tuntia. Jos teet tämän edellisenä päivänä, ota liemi talteen ja laita jääkaappiin. Myös liha säilyy jääkaapissa päivän tai pari.

Pilko sipuli pieneksi ja kuullota se voissa. Lisää sitten viski. Kun seos on kuumaa, lisää ketsuppi, pilkotut tomaatit, viinietikka, worcestershirekastike, sokeri, suola ja pippuri ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Sekoita lopuksi koko kastike sauvasekoittimella sileäksi. Tämänkin voit laittaa jääkaappiin seuraavaa päivää odottamaan.

Tästä eteenpäin on jatkettava syöntipäivänä. Tämä osa on myös arkiystävällinen ja hoituu helposti ja ripeästi, kunhan valmistelut on tehty aikaisemmin.

Ota haudutusliemi ja poista päälle kertynyt rasva. Lisää liemeen noin 1,5 dl tummaa sokeria ja keitä liemi kasaan. Grillaa kylkiä ketsuppikastikkeella valellen 5 - 10 minuuttia per puoli ja tarjoa liemen ja kastikkeen kanssa.

Kesän paras lammasjemma

Burgeri on talvellakin ideaköyhien arki-iltojen iso ilo. Nopeasti tekeytyvät, itse tehdyt supermaukkaat jauhelihapihvit eivät sämpylän väliin ihan hirveästi muuta vaadi.

Grillisesongin kunniaksi kokeiluun päätyi grillattu lammas jauhelihapihvin sijaan. Ensi kerralla pitäisi kokeilla tehdä burgerisämpylätkin itse. Mikä siinä on, että kaupoissa myydään vain sitä yhtä ja ainoaa, vitivalkoista, kuivaa ja sitkeää käntsyä? Kyllä sitä syö ennemmin kuin turpiinsa ottaa ja se kertookin sämpylän tasosta ihan riittävästi.

Innokkaalle grillaajalle marinadien teko on voimalaji. Paitsi jos hommaa maustemuumin.

Muumin huono puoli on koko. Mitään suurperheen teinipetojen ruokkimiseen vaadittavaa määrää sillä ei tee, mutta kyllä sillä tavallisen pienen perheen maustetarpeet täyttää. Kaikki mausteet sisään, korkki tiukasti kiinni, armotonta sheikkausta ja marinadi on täydellinen. Aikaa kuluu kokonaisuudessaan pari minuuttia.

Grillatut lampaanfileburgerit neljälle

4 sämpylää
sinappia
majoneesia
8 viipaletta pekonia
4 viipaletta sinihomejuustoa
400 g lampaan ulkofilettä
1 dl hienonnettua rosmariinia, lehtipersiljaa ja ruohosipulia
1,5 dl oliiviöljyä
1 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria

Marinoi lampaanfileet. Sekoita yrtit, oliiviöljy, sitruunamehu, suola ja pippuri ja hiero marinadi lampaanfileisiin. Anna maustua, mielellään yön yli (paitsi jos käytät marinointiin erityisesti suunniteltua purkkia, jossa kuulemma tulee tunnissa). Ennen fileiden grillaamista ylimääräinen marinadi kannattaa pyyhkiä lihan pinnasta pois, koska se palaa helposti. Tai siis se palaa aina. Jos tykkäät hiilestä, anna palaa.

Halkaise sämpylät ja grillaa nopeasti puolikkaat rapeiksi. Paista pekonit parilatasolla tai paistinpannulla. Suoraan ritilällä paistaen kannattaa varautua hävikkiin, kun kipristyneet pekonit katoavat painovoiman avustamana hiillokseen ritilän väleistä.

Kasaa burgerit oman makusi mukaan ja nauti!